*

Tuulan kliseeklinikka

Kansa joka nollaa itse itsensä

Uutisista tänään:

 

”Historiantutkija Miika Tervonen sai tieteelliselle kirjoitukselle jaettavan Vuoden Tiedekynä -palkinnon. Koneen säätiön Vuoden tiedekynä on suurin suomalainen tieteellisestä kirjoittamisesta myönnettävä palkinto.

Voittaja-artikkelissa Tervonen analysoi sitä, miten käsitys yhtenäisestä suomalaisesta kansasta on rakennettu ja mikä rooli historiantutkijoilla on ollut tässä prosessissa.

– Ajatus yhtenäiskulttuurista on kuitenkin paitsi myytti, myös yhä vahingollisempi sellainen. Se tuo 1900-luvun alkupuolen rotuajattelun kaikuja monimuotoistuvaan arkeemme ja legitimoi muukalaisvastaisuutta, sanoo Tervonen.”

Artikkeli julkaistiin teoksessa Kotiseutu ja Kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu.

 

En ryhdy tässä tieteelliseen väittelyyn geenitutkimuksesta. Kun kohtaan kanssasuomalaisiani, en tivaa heiltä geenikarttaa, eikä niin tee kukaan muukaan. Mutta en myöskään hyväksy Miika Tervosen edustamaa ideologiaa, että ajatuksen Suomen kansasta voi panna sivuun, koska siitä on ideologista haittaa, tai mahdollisesti jotain haittaa maahanmuuttajille. Toivottavasti kukaan ei myöskään syyllistä maahanmuuttajia näistä Tervosen edustamista ideologisista linjauksista.

Tekisi vain mieli kysyä Tervoselta, ymmärtääkö hän, miten suuri siunaus Suomelle on ajatus yhtenäiskulttuurista. Meillä ei olisi hyvinvointivaltiota, emme olisi pystyneet traumaattisten sotien jälkeen parantamaan haavojamme, emme olisi pystyneet puolustautumaan henkisesti ja fyysisesti suurvaltojen puristuksessa, jos meillä ei olisi käsitystä siitä, että olemme yhtä kansaa. Voisi myös kysyä, miten käy veronmaksumoraalin, jos ajatus siitä, että veroja maksetaan juuri tämän kansan hyväksi, hylätään vanhentuneena, koska mitään kansaakaan ei ole.

Mielestäni on sanomattakin selvää, että kansaan voi liittyä ja tulla mukaan ulkopuoleltakin, mutta vain tämän maan, kansan ja kulttuurin ehdoilla ja sen parhaaksi, jos ei halua ruveta rakentamaan jotain suomalaisesta kulttuurista piittaamatonta tai siihen torjuvasti suhtautuvaa rinnakkaisyhteiskuntaa – mutta silloin rasismista ei kyllä voi syyttää kantaväestöä.

Nyt jos suvaitsevaisterrorin ja sen edustaman aatteen tukeman ideologisen näennäistieteen takia tai sen pakottamana joutuisimme luopumaan ajatuksesta, että olemme yksi pieni kansa ja kulttuuri - ja helposti nitistettävissä globaalien markkinavoimien, suurvaltojen tai massiivisten kansainvaellusten uhkien toteutuessa - miten kävisi 1. puolustustahdolle, 2. hyvinvointivaltiolle 3. suomalaiselle kulttuurille, - vai onko niin, että kaiken muun maalaisia kansoja ja kulttuureja on ja saa olla, mutta juuri suomalaista ei… koska sitä nyt vain ei saa olla, koska rasismi.

Luuleeko joku ihan tosissaan, että kenenkään mahdollinen muukalaisvastaisuus vähenee tällaisilla artikkeleilla ja tällaisilla palkinnoilla ja niiden ideologisilla perusteilla?

Ja korostan vielä: muistakaa olla syyttämättä tästäkin tiedepläjäyksestä ja sen sisältämäsä suomalaisvastaisuudesta maahanmuuttajia!! Tämä pyrkimys suomalaisuuden romuttamiseen ja kansallisen ylpeytemme murentamiseen lähtee ihan yksinomaan omiemme piiristä. Ja voi vain kuvitella, mikä on heidän lopullinen tavoitteensa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

23Suosittele

23 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Ulkomailla jonkun aikaa asuneena alleviivaan tämän :

" kansaan voi liittyä ja tulla mukaan ulkopuoleltakin, mutta vain tämän maan, kansan ja kulttuurin ehdoilla ja sen parhaaksi. "

Kulttuuri ei ole mitään heppoista ja halpaa tuontitavaraa, vaan kulttuuri on arvokas asia, jota vaalitaan ja siihen kasvetaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kulttuuria on mitä tahansa opittu ja jaettu. Siksi siihen liittyy aina myös käytännöllisyys. Esim. Suomeen ei näillä näkymin koskaan synny omavaraista ja täysin vaikkapa ranskalaista vastaavaa viinikulttuuria ja sitä on tänne turha tuoda, koska viinirypäle ei kasva. Siksi vain osa siitä on käytettävissä täällä ja se loppuu itsestään, kun viiniä ei tuoda sisään.

Eli se vaikka se laatikosta litkiminen saattaakin olla jonkun mielestä eurooppalaista tuontitavaraa, litkijä ja tapa, jolla litkitään poikkeaa perusteellisesti.

Kulttuurilla on oma evoluutionsa. Hyvät käytännöt jäävät ja huonot poistuvat. Esim. tasakattotaloja ei kukaan taida enää rakentaa.

Mutta siinä olet oikeassa, että kulttuurissa kuin kulttuurissa on piirteitä ja hyväksyttyjä tosiasioita, jotka ovat muovautuneet pitkällä aikavälillä. Asioita, jotka kulkevat kielen mukana ja käytännöissä ja niiden purkaminen vain siksi, koska ne eivät ole trendikkäitä tai eksoottisia on vähän huvittavaa.

Peräänkuulutan pragmaattisuutta fantasioiden ja unelmien sijaan. Koskaan asiat eivät ole niin hyvin, etteikö niitä voisi huonontaa aktiivisella ehjän korjaamisella.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Monikulttuuria suomalaiset kannattavat ja hyvä niin. Olisi kovin onnetonta jos isänmaallista olisi vain Sibelius tai Aleksis Kivi.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Onko tänään maailmalla joku toinenkin kansakunta meidän lisäksemme, joka ei saisi olla ylpeä itsestään, juuristaan vaikka lyhyemmistäkin?

Käyttäjän HKorpilampi kuva
Hannu Korpilampi

Jokaisessa länsimaassa on tietty poliittinen ja vaikuutusvaltainen klikki, jonka mukaan juuri kyseinen maa on siitä poikkeava, ettei maassa ole mitään kansaa, eikä kulttuuria, saati historiaa josta kannattaisi olla ylpeä. Muilla "kuin tällä meidän maalla" sellaiset tietysti ovat.

Että ei suomi ole tässä suhteessa poikkeus.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

On. Ruotsalaiset. Siteeraus pääministeri Fredrik Reinfeldtiltä vuodelta 2006 esimerkkinä kansansa nollaamisesta.

"Ursvenskt är bara barbariet. Resten av utvecklingen har kommit utifrån."
http://www.dn.se/nyheter/politik/reinfeldt-det-urs...

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Erittäin hyvä analyysi! Kiitos siitä!

Viittauksesi; " Tämä pyrkimys suomalaisuuden romuttamiseen ja kansallisen ylpeytemme murentamiseen lähtee ihan yksinomaan omiemme piiristä. Ja voi vain kuvitella, mikä on heidän lopullinen tavoitteensa."

"Ihan yksinomaan omiemme piiristä", on asia, joka hämmästyttää ja kummastuttaa pientä kulkijaa, tai pitäisi hämmästyttää jokaista suomalaista! Me itse mitätöimme itsemme ja julistamme oman kulttuurimme arvottomuutta!
Vasta hiljan eräs venäläinen tutkija, en muista nimeä, kirjoitti miten paljon suomalainen kulttuuri on vaikuttanut isovenäläisyyteen positiivisesti, moraalin, siisteyden, järjestelmällisyyden, oikeudenmukaisuuden ym. suhteen.
Toisesta kulttuurista voidaan ottaa, ja otetaan, vaikutteita jatkuvasti. Se lienee selvää!
Mutta, ei niin, että oma heitetään kaikkineen roskiin ja pakotetaan omaksumaan jokin kokonaan uusi ja vieras! Sekin pitäisi olla kaikille selvää!

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Hyvinvointivaltion purkaminen on jo pantu alulle ja siinä purkamisessa ovat innolla mukana myös kansallismieliset tahot. Suomalaisuus on tosiaan rakennettu tai rakentunut, kuten muutkin kansallisvaltioiden identiteetit, ja sitäkin voidaan käyttää myös lyömäaseena antamalla sille kielteisiä ja ulossulkevia merkityksiä. Tuon sanomisenhan pitäisi olla aika lailla itsestään selvyys, ei siitä kannata hermostua.

Pitääkin lukea tuo Tervosen kirjoitus ainakin pintapuolisesti.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Emme olisi pystyneet traumaattisten sotien jälkeen parantamaan haavojamme, emme olisi pystyneet puolustautumaan henkisesti ja fyysisesti suurvaltojen puristuksessa, jos meillä ei olisi käsitystä siitä, että olemme yhtä kansaa. Voisi myös kysyä, miten käy veronmaksumoraalin, jos ajatus siitä, että veroja maksetaan juuri tämän kansan hyväksi, hylätään vanhentuneena, koska mitään kansaakaan ei ole" – terve kansallisuustunne on ehto mm. hyvinvointivaltion luomiselle, ei päinvastoin.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Saattaa olla. En kyllä näe musertavan valtaosan kansallismielisiksi itseään kutsuvien aatteessa mitään ertiyisen tervettä, mutta se on minun näkemykseni.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #8

Hyvinvointivaltio ei ole mikään sakramentti, vaan poliittisen harkinnan alainen asia, jota voidaan tarvittaessa purkaa siltä osin, mihin ei ole varaa tai mikä toimii pitkän tähtäyksen kansallista etua vastaan.

Suomella oli oma kansallinen historia ja identiteetti jo kauan ennen hyvinvointivaltiota. Tästä suosittelen lukemiseksi mm. Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa, esim. teosta "Kunnan jauhot".

Näkemyksiinsä on jokaisella oikeus, mutta terveenä en minä pidä sitäkään asennetta, että kenellä tahansa mistä tahansa miksi tahansa Suomeen tulevalla olisi automaattisesti oikeus elinikäiseen asumisperäiseen sosiaaliturvaan hautaan saakka, täysin riippumatta mahdollisesta omasta kontribuutiostaan yhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitoon.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #10

En ole ihan varma siitä, mitä tarkoitat sanaparilla kansallinen historia. Historia ulottuu tietysti kauas menneisyyteen kansallisvaltioita edeltävään aikaan. Kansallisvaltio on aika uusi viritelmä. Hyvinvointivaltiota alettiin rakentaa vasta toisen maailmansodan jälkeen, joten tietysti myös Suomen kansallinen identiteetti on ollut olemassa suunnilleen nykyisenkaltaisessa muodossaan jo ennen sitä. En oikein tajua miten se liittyy ensimmäiseen kommenttiini.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #11

Aloitat kommenttisi # 6. sanoilla "Hyvinvointivaltion purkaminen on jo pantu alulle ja siinä purkamisessa ovat innolla mukana myös kansallismieliset tahot."

Se liittyy suomalaisten kansalliseen historiaan siten, että kansallinen identiteettimme on ollut olemassa jo kauan ennen hyvinvointivaltiota, johon panostettiin voimakkaasti vasta 1960-luvulta alkaen.

Lue Päätalon "Kunnan jauhot" ja päättele vasta sitten, oliko Taivalkoskella ennen sotia kansallinen identiteetti olemassa suunnilleen nykyisenkaltaisessa muodossaan vai ei.

Minun mielestäni tuolloiseen identiteettiin kuului olennaisesti enemmän itsestään selvää vaatimusta vastuun kantamisesta itsestään ja elämästään kovalla työllä, eikä juuri tunnettu käsitteitä "saavutettu etu" tai "subjektiivinen oikeus". Ne olosuhteet olivat jo rauhan aikanakin ankarat, eikä Päätalon tekstistä jää epäselväksi, miten silloin suhtauduttiin niihin, jotka odottivat muitten ottavan kantaakseen työkykyisenä pidetyn ihmisen vastuut omasta ja perheensä elämästä.

Hyvinvointivaltiota voidaan joko rakentaa tai purkaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan, mutta kyllä sitä ilmankin on Suomessa pärjätty – enkä toki toivo takaisin tai ihannoi sellaisia aikoja. Historiassa pienet valtiot eivät vain aina pysty vaikuttamaan ulkoisiin olosuhteisiiin, joihin ne joutuvat isompien valtioiden päätöksillä. Silloin voidaan tilapäisesti joutua luopumaankin paljosta ja kuitenkin kokea oltavan samassa veneessä.

Sopeutuminen koviinkin aikoihin onnistuu kansalta, jolla on myönteinen identiteetti, vastuullinen asenne ja luottamus pärjäämiseensä.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #13

Niin, mutta mitä tekemistä tällä on suomalaisen kansallisen identiteetin synnyllä ja kehittymisellä ja 1800-luvun nationalismilla? Nykyisillä kansallismielisillä tietenkään ole mitään tekemistä Runebergin, Topeliuksen ynnä muiden kanssa.

Olisi ilmeisesti pitänyt erottaa tuo ensimmäinen lause omaksi kappaleekseen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #14

" Nykyisillä kansallismielisillä tietenkään ole mitään tekemistä Runebergin, Topeliuksen ynnä muiden kanssa." – Miten niin "tietenkään"? Mistä Sinä sen voit tietää?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #15

Olen päätynyt tähän tulokseen lukemalla heidän kirjoituksiaan täällä ja muualla.

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi Vastaus kommenttiin #14

Karo minä olen kansallismielinen ja olen lukenut Topeliukseni. Mikä sinä olet sanomaan, ettei esim. minun kansallismielisyyteeni vaikuta nuo teokset? Et kai vain määrittele kansallismielisyyttä pelkäksi ääriliikkeeksi

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #16

Eipä ole tullut vielä maltillisen oloisten kirjoituksia vastaan. Tai no, ehkä yksi tai kaksi. Hekin ovat hieman omalaatuisia.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #9

"Tuplatuli"

Koeta hillitä itsesi!

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #20

"Se on tämä hiiri."

Tiedetään, mutta olisit mieluummin mies.

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #22

Tuula,
voit poistaa, jos näet sen hyväksi.

Hyvää yötä...

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Maltillinen kannanotto kansallisesta kulttuurista.

Kansan historia on merkittävä osa kulttuuria. Siihen historiaan törmää koko ajan. Kansaliisuus on myös kansan rikkaus, josta kannattaa pitää kiinni ihan itse. Muut kun eivät sitä puolestasi tee.

Ei jokapaikassa tarvita vieläkään McDonaldsia, tai muita ylikansallisia tuotteita elämää "rikastuttamaan". Voi myös aiheellisesti kysyä, halutaanko se oma kulttuuri vaihtaa tuotettuun tavaraan tai mihinkään muuhunkaan ? Toisenlaista kulttuuria on toki mukava mennä muualle omalla rahalla katsomaan. Sitä kutsutaan matkailuksi, t. turismiksi.

Maksettu turismi onkin sitten ihan toinen juttu ja oma tarinansa.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Asia, jota monikulttuurisuus hypetyksessä en ymmärrä. On hienoo, että senegalilainen tai intialainen tuo kulttuurinsa piirteitä tänne, mutta suomalainen ei saa ylpeä omista kulttuurisista piirteistä tai siihen liittyvistä asioista.

Eli juurikin Tuulaa kompaten, tavoitteena on suomalaisen kulttuurin tappaminen. Hävetkää juurianne ja itseänne, eihän me nykykäsityksen mukaan edes olla kansa!

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Minä en taas ymmärrä miksi jotkut kokevat, ettei suomalaisista kulttuuripiirteistä, kuten vaikkapa eri ruokalajeista, saisi olla ylpeä? Pidän minäkin mämmistä ja pashasta, mutta en koe tarvetta julistaa sitä torilla suureen ääneen vähintään kerran viikossa. Joku toinen saa tietysti niin tehdä, jos haluaa.

Suomalainen kulttuuri ei ole häviämässä mihinkään. Eikä sitä varmasti hävitä yksi yhtenäiskulttuurin käsitettä sosiaalisena konstruktiona käsittelevä tieteellinen artikkeli.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Minä en pidä mämmistä, yöks. Ruisleipä ja karjalanpiirakat on miun juttu.

Mutta et voi väittää Karo, etteikö sillä ole vaikutusta, kuka sanoo. Kun suomalaisia asioita, esineitä, ihmisiä kehun minä perussuomalaisena, vaikutus on hieman erilainen, kuin jos sen tekisi vaikka puheenjohtajanne Li (hänellä ei kyllä ole viime aikoina ollut mitään hyvää sanottavaa Suomesta, kaikki on päin peetä). Minun kehut kotimaaastani ovat sitä karmeeta nationslismia, jopa rasistista, kun pidän oman kansallisuuteni kuuluvia asioita hyvinä, tavoiteltavina. Mutta kun Ville tai Li avaavat suunsa, puhe muuttuukin jotenkin paremmaksi, kansallimielisyyden runoksi.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #27

Hyviä ovat karjalanpiirakat ja ruisleipäkin. Epäkohdista täytyy esittää rajua kritiikkiä, sillä ongelmia ei saada korjattua jollei niiden olemassaoloa tiedusteta.

Valitettavasti sanoman saama vastaanotto riippuu myös sanojasta. Vaikka tämä on kyllä ensimmäinen kerta kun näen jonkun kutsuvan Villen tai Lin avauksia kansallismielisyyden runoiksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Geneettinen_virhep%C...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #31

Ehkäpä ne suomalaisten tärkeimmät kansalliset ylpeyden aiheet tulevat kattavasti läpikäydyksi tässä viestissä pres. Trumpille:

https://www.youtube.com/watch?v=yP9Qt-bSz40

Käyttäjän HKorpilampi kuva
Hannu Korpilampi

Mitähän muita kansoja ei ole? Onko juutalaisia? Onko somaleita? Onko saksalaisia? Onko kiinalaisia? Samoilla periaatteilla voitaisiin hylätä kaikki kansat, sillä nekin koostuvat aina vain pienemmistä ihmisryhmistä, joilla on kullakin erilainen historiansa.

Jos juutalaisia ei ole olemassa, murhasiko Hitler kuusi miljoonaa juutalaista, vai vain joukon valkoihoisia länsimaisia ihmisiä?

Tai katsokaa tätä kuvaa: https://goo.gl/images/U3D9J6

Missä kohtaa vihreä muuttuu punaiseksi? Ette pysty sanomaan. Tarkoittaako tämä ettei vihreää ja punaista ole olemassa? Voidaanko sanoa että värit ovat vain ksenofobiaan yllyttävä sosiaalinen konstruktio?

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

Jos ei ole kansoja, ei tietysti ole myöskään kansainvälisyyttä, ja jos ei ole kulttuureja, ei ole tietenkään monikulttuurisuuttakaan. Vai onko vain niin, että juuri suomalaisia ei ole, me olemme epä-kansa ja epä-kulttuuri, muut kansat ovat oikeita kansoja ja oikeita kulttuureja.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Kuuntelin ja luinkin tuon po. tutkimuksen ja jäin miettimään. Yhtenäiskulttuuri?

Eikö Suomi kansakuntana ole koostunut toisiinsa aikojensaatossa, sulautuneista eri kansallisuuksia olevista ihmisistä, joilla on sama maa - alue ja yhteinen hallinto ja jota voidaan kutsua moniARVOISEKSI kulttuuriksi.

Yhtenäiskulttuurit sitä vastoin pysyvät koossa ainostaan ihmisten samanlaisen ajattelutavan voimin, kuten joissakin uskonnoissa.

Ehkä käsitteet ovat muuttuneet, mene ja tiedä.

Tutkimuksessa mainittiin myös aito tasa - arvo. Tämän päivän tasa - arvolaki sulkee kuitenkin ulkopuolelle uskonnot.

Seppo Oikkosen blogista:

"Moniarvoisuus on yksilön kannalta etäisyyttä, jonka hän on saavuttanut suhteessa omaan kasvukulttuuriinsa -- etäisyyden saavuttamiseksi täytyy yksilöllistymiskehityksessä päästä pitkälle. Moniarvoisuus on käytännössä mahdollista vain maallistuneiden, ei-tunnustuksellisesti ajattelevien ihmisten kesken. Tällaisille yksilöille vain ihminen ja elämä ovat korkeimmat arvot, eikä mikään tunnustuksellinen yhteisöarvo nouse ihmiselämän ja yksilön pyhittämisen yläpuolelle.

Moniarvoinen demokratia, josta niin paljon puhutaan, on yhteisöllinen kehitysaste, jossa vallan voimaviivat kulkevat "alhaalta ylöspäin", yksilöistä yhteisön suuntaan. Demokraatti muodostaa mielipiteensä itse, tuntee empatiaa ja omantunnonetiikan mukaista kohtalonyhteyttä kanssaihmisiinsä, eikä elä ulkoaohjautuvasti normimoraalin määräämissä kunnian- ja häpeäntunteissa."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

Kyllä minä pidän Suomea yhtenäiskulttuurina. Meillä on aika lailla yhteiset arvot. Suomalainen arvostaa äärimmäisen paljon esim. rehellisyyttä. Sitten tulemme huijatuksi ulkomailla, kun emme tajua, ettei rehellisyys ole kaikkialla niin vallitseva arvo. Ja ihan turha väittää poliittista korrektiutta myötäillen, että kaikki kansakunnat ovat yhtä lailla rehellisiä tai arvostavat rehellisyyttä. Meillä on voitu pitää ovia auki, lompsaa perstaskussa ja "luottaa miehen sanaan". (ja naisen. Emme voi käsittää tapaa jolla esim. itäeurooppalainen vie kaiken minkä käsiinsä saa, emmekä varsinkaan islamin taqiiya -opinkappaletta. Joskus rehellisyytemme on jopa typerää, kun luulemme, että EU-säännöistä on pidettävä kiinni, kun kerran on luvattu, ja niin edelleen.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Jos kulttuurimuodot jaotellaan: Yhtenäiskulttuuri, moniarvoinen kulttuuri ja monikulttuurisuus, niin käytännössä Suomi on ainakin ollut moniarvoinen kulttuuri. Sehän sisältää nuo mainitsemasi arvot tavoiteltavia ja haluttavia asiantiloina seuraamuksineen päivineen.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #37

Entäpä jos nuo kaikki ovat ja ovat olleet olemassa, yhtä aikaa ja sovussa. Nyt vaan monikulttuurisuuden avulla haluttaisiin eroon muista kulttuurin muodoista tarkoituksella hävittää kansallistunne, kansallisvaltio ja kansanvalta? Näinhän on tehtävä, jos haluamme tiivistää vallan siirtymistä suurpääomalle ja yhteen napaan maapallolla. EU on tässä työkalu ja välivaihe. Elämme pääoman maailmankautta.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #38

Noinkin toki asian voi hyvin kuvailla. Mutta yhtenäiskulttuurista Suomen kohdalla ei voi puhua.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #39

Kansallisuudessa ei ole kysymys kuin a) byrokraattisesta merkinnästä, b) samaistumisesta, siis tunteesta, ja tämä tunne ei määrittele, onko tässä ympärillä nyt yhtenäiskulttuuri, monikulttuurisuus vai mikä sekasotku. Suomalainen on suomalainen, jos niin tuntee. Minulla on Singaporessa syntynyt poika tosiasiallisena pojanpoikana, vaikka poikani ei olekaan biologinen isä, eikä poika pitkään aikaan puhunut suomea, nykyisin kai jo kohtalaisesti, mutta hän oli englanniksi ylpeä, kun sanoi olevansa suomalainen poika noin kuusivuotiaana. Puhui kyllä myös kiinaa.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #40

Joo, riippuu vähän, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Maan kansalaisilla voi olla erilaisia kulttuuritaustoja ja puhutaan matalan ja korkean valtaetäisyyden jakautumisesta yhteiskunnassa. Suomi on matalan valtaetäisyyden yhteiskunta, jossa ihmisillä on mahdollista kyseenalaistaa vallanjakoa ja vaatia sen tasapuolista jakautumista. Tästä nimitys moniarvoinen kulttuuri (E. Durkheim)

https://www.kansalainen.fi/perusteita-ajatukselle-...

Studia Generalian luentoon ei minulla ainakaan ole lisättävää:
https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/725b74e0-...

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #41

Oi, noiden videoiden katsomiseen menisi koko eläkeläisen työpäivä tai yö. Ei jouda. Mitä Hofsteden jakoon tulee, niin kovasti on korkea korrelaatio noiden käsitteiden välillä. Autoritäärisyys voisi olla yhteinen nimittäjä ja riittäväkin. Eikä taida olla epäautoritääristä uskontoakaan, vaikka aste-eroja toki on. Feminismi sanan alle merkityt ominaisuudet sinänsä ovat huvittavia. Eiväthän naiset tuollaisia ole. Se on totta, että toiset ihmiset ja yhteisöt kannattavat enemmän kovia ja toiset pehmeitä arvoja, mutta ei se pehmeys feminisyyteen liity kuin lähinnän rinnan ympäryksen ja reisien rasvapitoisuuden osalta. Naisethan ne avioerotkin haluavat ja pärjäävät yleensä hyvin omaisuudenjaossa, kun masentunut, herkkä ja edelleen rakastunut mies ei sellaisista toisarvoisista asioista välitä. Keskimäärin, vai kuinka?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #42

Aikamoisia nysveröitä naiset tuon jaottelun mukaan ovat. En tunnista määritelmää oikeaksi.

Mitä Studia Generalian videoon tulee niin suosittelen. Se kerii auki kollektiivista muistieamme.

http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/24/duo11988

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset