*

Tuulan kliseeklinikka

"Kaupungistumisen megatrendi". Joopa joo.

Kotikuntani Kangasala muuttuu vuodenvaihteessa kaupungiksi kuntalaisten suureksi harmiksi. Paikallisesti tästä päätöksestä ja sen toteuttamistavasta on keskusteltu täällä paljon ja kiukkuiseenkin sävyyn, koska päätös kaupungiksi ryhtymisestä tehtiin varsin epädemokraattisesti kunnanjohtajan kalvosulkeisilla juuri ennen kuntavaaleja - ilman kuntalaisten kuulemista.

Koska tätä monelle vastenmielistä päätöstä ei uudenkaan valtuuston toimesta pyörretty, en puhu siitä tämän enempää, vaan mietin tätä viime aikoina niin usein toistettua sanaparia "kaupungistumisen megatrendi". Juuri tuota sanaparia hoki myös Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen. Samoja sanoja olemme kuulleet muidenkin, ja paljon korkeampien tahojen ja isompien pomojen puheissa.

Mitä tarkoittaa "kaupungistumisen megatrendi"? Ja millaisia asioita sillä voi perustella tai oikeuttaa?

Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen kehittyvät maat ja niiden maaseutujen väestönkasvu. Maaseutu ei elätä kiihkeällä tahdilla kasvavaa väestöä, joten "liikaväestö" pakkautuu slummeihin suuriin kaupunkeihin. Se on ikävä juttu, ja kenties ratkaistavissa ehkäisyvälineiden saatavuutta parantamalla kehitysmaissa, mutta sillä ei voi perustella suomalaisten kuntapolitiikkaa mitenkään.

Suomessa "kaupungistumisen megatrendiä" perustellaankin lähinnä kahdella muulla syyllä, nimittäin 1. Ihmisten "omalla tahdolla" muuttaa väljemmiltä seuduilta urbaaniin tiiviyteen sekä 2. ympäristösyillä.

Ihmisten "omasta tahdosta" puhuminen on kuitenkin suureksi osaksi muunneltua totuutta. Tässä esim. Aamulehden juttu eiliseltä. https://www.aamulehti.fi/uutiset/kunhan-naapuri-pysyy-loitolla-realismi-nakyy-alle-kolmekymppisten-unelmissa-200547705/ Tämä tuntuu kumoavan saman julkaisun aiemmat jutut (Hesarista nyt puhumattakaan) joissa on hokemalla hoettu, että maaseutu on ihan out, ja kerrostaloasuminen on nykyään enemmistön unelma. Osmo Soininvaarakin kertoili, miten esim Stadin kaljakellunta-tapahtuma ja Kallio kukkii -tapahtuma istutuksineen ja kukkaruukkuineen on nykyihmiselle paljon virikkeellisempää kuin jokin tylsä maaseutu, jossa ei ole "mitään". (Älkääkä turhaan enää moittiko vihreää valtuutettua Fatim Diarraa metsämöläytyksistään, vaan suunnatkaa kritiikki vihreän ideologian oppi-isiin). Mutta kuten sanottu, valtamediamme on voittopuolisesti julistanut, että nuori polvi haluaa tiiviitä kerrostaloja, urbaania sykettä, pöhinää ja säpinää, ja sitä, että kaikki on lähellä.

Viimeksi mainittu onkin tärkeää: kouluun tai lääkäriin ei mielellään saisi olla matkaa useita kymmeniä tai satoja kilometrejä. Ja tässä onkin oivallinen keino vauhdittaa "kaupungistumisen megatrendiä" ja samalla myös sitä ihmisten ihan "omasta halusta" tapahtuvaa muuttoliikettä kaupunkeihin. Toisin sanoen, kannattaa joko 1) lakkauttaa viimeisetkin palvelut haja-asutusalueelta tai 2. uhata sillä. Näin taataan, että ihmiset eivät jatkossa enää uskalla enää muuttaa maalle.

(Lisäksi voidaan toki myös vaikeuttaa rakennuslupien myöntämistä tai kieltää kesämökkien ottaminen vakituiseen asuinkäyttöön, mutta näitä ei harmi kyllä voi perustella ihmisten "omalla tahdolla".)

Mutta ahdistavimmat "kaupungistumisen megatrendin" vauhdittajat eivät ole ääneen sanottuja, eivät ainakaan selkosuomeksi. Ja sanon jo nyt, että tässä vaiheessa te rakkaat opponenttini, jotka mielellänne mitätöitte kaikki tulevaisuuteen liittyvät huoleni "foliojutuiksi" - tällä kertaa ei ole kyse salaliittoteoriasta vaan -faktasta, ja se fakta on nimeltään Agenda 21. Suomikin kuuluu YK:n Agenda 21:n allekirjoittajamaihin, ja "kaupungistumisen megatrendi" nimenomaan kuuluu tähän agendaan. Mutta jos itse Agenda kuulostaa uudelta (vaikka se allekirjoitettiin jo vuonna 1992 Rio de Janeirossa), tämä johtuu luultavasti siitä, että Agenda-sana kuulostaa päättäjien suusta kuultuna aika pahalta. Siitä puhumalla ei saada ääniä vaaleissa. Se kuulostaa scifi- tai dystopiakirjallisuudelta, mitä se toki sisällöltään muistuttaakin, paitsi että se ei ole mielikuvitusta. Siksi siitä käytetään juhlapuheissa ja politiikassa vain kaunista nimitystä "kestävä kehitys".

Niin käytti myös kunnanjohtajamme Oskari Auvinen. Hän sanoi, että "kaupungistumisen megatrendi" on osa kestävää kehitystä ja siksi sitä ei saa vastustaa. Kestävä kehitys -sanaparia hokemalla erityisesti "kaupungistumisen megatrendin" yhteydessä saadaan ihmiset luulemaan, että tukemalla sitä tehdään palvelus luonnolle ja pelastetaan maapallo. Ja tällä propagandalla on saatu monet todella uskomaan niin.

Minulla tosin kestää vielä jonkin aikaa, ennen kuin uskon, että paikallisilla tai globaaleilla väestönsiirroilla ja massiivisten betonihelvettien rakentamisella oikeasti pelastettaisiin yhtään mitään.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

itse asun mieluummin kaupungissa kuin maaseudulla. Mua hieman loukkaa kutsuminen asuinaluettani slummiksi.

Itselläni ei ole mitään ennakkoarveluita ihmisistä jotka maaseudulla asuvat.
Kaikki ihmiset ei tykkää kaikesta, itse asun mielelläni paikassa missä saa pahan astmakohtauksen saadessani apua heti eikä tiettömien taipaleiden takaa.

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

En kyllä kutsunut asuinaluettasi slummiksi, ja minulla ei ole mitään sitä vastaan, että monet ihmiset tykkäävät asua kaupungeissa. Minulle riittää se, että ihmiset saisivat asua oman halunsa ja mahdollisuuksiensa mukaan siellä missä parhaiten viihtyvät.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

"Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen kehittyvät maat ja niiden maaseutujen väestönkasvu. Maaseutu ei elätä kiihkeällä tahdilla kasvavaa väestöä, joten "liikaväestö" pakkautuu slummeihin suuriin kaupunkeihin. Se on ikävä juttu, ja kenties ratkaistavissa ehkäisyvälineiden saatavuutta parantamalla kehitysmaissa, mutta sillä ei voi perustella suomalaisten kuntapolitiikkaa mitenkään."

Eli et tarkoittanut slummia?

Olenko kenties sitten liikaväestöä?

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi Vastaus kommenttiin #3

Ai, en tiennyt että asut kehitysmaassa. No, toivottavasti et slummissa kumminkaan.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama Vastaus kommenttiin #6

Slummiksi kuitenkin vertaat "betonihelvettejä" ja yhdistät ne mukavasti sillai.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #3

Elkama, ei ruoka tulekaan enään maaseudulta ?

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Mä olen itsenäinen ajattelija enkä omaa puoluekirjaa, mutta miksi kutsut asuinaluettani betonihelvetiksi? En minäkään kutsu maaseutua tuollaisilla nimitysillä vaikken maaseudulla tykkää asuakkaan?

"Minulla tosin kestää vielä jonkin aikaa, ennen kuin uskon, että paikallisilla tai globaaleilla väestönsiirroilla ja massiivisten betonihelvettien rakentamisella oikeasti pelastettaisiin yhtään mitään."

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

En tiedä asutko betonihelvetissä vai viihtyisämmässä paikassa. Minä olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä, aika kivoissa kaupunginosissa, vaikka välillä betonihelvetin vieressä (Itä-Pasila) ja välillä sellaisen sisällä (Espoon Kivenlahti). Kutsun betonihelvettejä betonihelveteiksi jatkossakin, vaikka kaikki kaupunginosat eivät sellaisia olekaan.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Se on se tunne. Tunne on sisällä pään.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Itse olen syntynyt ja kasvanut heinäpeltojen keskellä, Helsingissä. Kerran eräs ihminen laittoi mulle että ei stadissa semmottisii ookkaan. Mä synnyin Helsingin pienimpään lähiöön joka oli varmasti maaseutuihmisen unelma.

Lähellä oli pellot ja Viikin koetila , Tuomarinkylän kartanolla katseltiin heppoja. Falkullan kartanon maatkin oli siinä lähellä jossa kaupunkilaisihminen pääsi tutustumaan eläinten syvimpään sieluun. Sodanaikaiset bunkkerit olivat mieluista katsottavaa, ehkä joku sodanaikainen mörkökin hyökkää sieltä lapsosien kimppuun...Mutta eikun ei, olemme betonihelvetin kasvatteja.

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

Höps. Nuo eivät v i e l ä ole betonihelvettejä. Mutta kun Vihreiden kaupunkisuunnitteluosasto pääsee vauhtiin, nuokin ehkä tulevaisuudessa ovat niitä.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Eli sulla on ennakoiva betonihelvetti?

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kaupungistuminen ei ole kestävää kehitystä. Lisäksi kaupungistuminen pitemmän päälle on mahdotoomuus. Maanviljelyä voidaan kyllä automatisoida, mutta jokainen ihminen tarvitsee tietyn määrän peltoa tuotantokunnossa, ja jossain vaiheessa maaseutua ei voi enää tyhjentää enempää.

Ja jos kulttuurimme joskus taantuu, se näkyy ensimmäisenä muuttoliikkeessä kaupungeista maalle.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Ei ne pellot tarvitse ihmisiä sillä tavalla hajallaan asumiseen kuin Suomessa nyt. Manner Euroopassa on toimivat kylät (kaupungit), joissa asutaan ja joissa jalostetaan maatalouden tuoitteita ja on muutakin teollisuutta.

Isäntä sitten ajelee täältä kylästä 50-60 kilometriä sinne pelloileeen viljelemään. Kun ne 200-300 hehtaarin tilat eivät enää työllistä kuin isännän, on helpompaa, että isäntä liikkuu kaupungista maalle kuin, että muu perhe liikkuisi maalta kaupunkiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tämä aktiivinen keskittäminen on joku ideologia joka on nyt muodissa, mitään hyötyä tästä ei ole vaan lähinnä haittaa sekä Suomelle että suomalaisille. Onko esimerkiksi kustannustehokkaampaa että tuhat ihmistä matkustaa sata kilometriä lääkäriin vai se yksi lääkäri tekisi sen saman matkan tai jopa asustaisi samalla paikkakunnalla?

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi

Tämä ei pelkästään liity siihen että lakkautettaisiin lähipalveluita pienistä kunnista, vaan myös siihen että kaupungit lakkauttavat lähipalvelunsa ns. Reuna-alueiltaan.

Tavoitteena lienee että yhä useampi muuttaisi keskustan läheisyyteen. Mieluummin tietenkin jonkun rakennusliikkeen rakentamaan kerrostaloon. Ja jos vielä oikein olisi hyvä, niin vuokralle.

Pikkuhiljaa tulee kansasta kaikki rahansa kulutukseen käyttävä väestö, joka ei omista mitään. Ei edes autoa.

Pikkuhiljaa "entinen Suomalainen megatrendi", jossa mentiin naimisiin, tehtiin oma yhteinen tupa pikku pihoineen hartiapankilla, kasvatettiin lapset lähikouluineen, velkojen maksun jälkeen hyvässä lykyssä hankittiin vielä mökki, vaihtuukin näissä visioissa joksikin aivan muuksi.

Toki edellä oli myös kärjistämistä. Eikä minulla ole sinänsä mitään kenenkään itse valitsemaa asuintapaa tai -muotoa vastaan. Kerrostaloasuminen on joskus käynyt itselläkin mielessä, erityisesti silloin kun vielä oli matkatöissä. Kyse on siitä mitä ajetaan, miten päätöksissä toimitaan ja miten asiat esitetään. Olen huomannut myös tämän tietyn "markkinoimisen ja tuotesijoittelun" mitä aivan selvästi kaupungistumisen megatrendin mainostamisen yhteydessä piilee. Tuo ilmastonmuutoksen torjumisen väite on yksi erikoisimmista. Onko kaupungistumisen myötä todella kulutus ja päästöt vähentyneet?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Elkama, eikös ne elintarvikkeet tulekkaan enään , ei varmaankaan koska ne ovat kaupan hyllyillä kylmäkaapeissa ja pakastimissa.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

En ole herra Remes edes arvioinut tai arvostellut kyseistä asiaa. Kyseessä oli paikka missä ihminen tykkää asua ja tuntee olonsa hyväksi. Itse tykkään enempi kaupunkiasumisesta, sinä ehkä maaseudulla haluat pörrätä ja hyvä niin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pörräämisen olen lopettant jo ajat sitteen, jatka sinä pörräämistäsi kaupungissa tahtosimukaan.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Kaupungit ja maaseutu ovat kietoutuneet samaan megatrendiin. Maatalous on koneistettua eikä voisi toimi ilman kaupunkien tuotantoketjuja. Sekä maalla että kaupungeissa ollaan mukana samassa elämänmuodossa, ostetaan samoja tavaroita, katsotaan samoja TV-ohjelmia ja käytetään samanlaisia tietokoneita. Se näkyy esim. siten, että "maalaisten" ja "kaupunkilaisten" on aika helppo ymmärtää toisiaan ja tulla toistensa kanssa toimeen. Suurin osa suomalaisista taitaa olla molempia, jonkin verran vaihtelevissa sekoitussuhteissa.

Luontaistaloutta ja siihen liittyvää elämääntapaa ei juuri löydy ja sitä edustavia mohikaaneja on harvassa.

Kaupunkien asukkaat syövät maalla tuotettua ruokaa. Kaupunkien kasvaessa maatalouden tuotteita tarvitaan yhä enemmän. Eli maaseutu on yhä painavampi kaupungistumistrendin osa. Mutta yhä enemmän robotit ym. hoitavat maataloutyötkin. Ei maaseutu ja metsä silti pelkkä ruoan tai raaka-aineiden tuotantolaitos ole, vaan myös paljon muuta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kangasala on samantapaisessa asemassa Tampereen suhteen kuin Espoo tai Vantaa Helsingin suhteen tai Kaarina tai Raisio Turun suhteen, eli keskuskaupungin ulommat lähiöt ovat levinneet naapurikuntien puolelle ja kiinni niiden aikaisempiin kirkonkyliin. Oikea ratkaisu näissä olisi kuntaliitos. Tampereen kohdalla tämä tarkoittaisi ainakin Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Nokian ja Ylöjärven liittämistä Tampereen kaupunkiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuon kuntaliitoksen jälkeen tamperelaiset saisivat muuttaa vielä kauemmaksi saadakseen rakentaa omakotitaloja omalle tontilleen. Nämä yhdistämiset vievät demokratian ja valinnanvapauden.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset