EU:n osavaltion, YK:n vai Suomen presidentti?

Mikä on se tärkein kriteeri tasavallalle presidenttiä äänestäessä?

Voi olla maallikolle vaikea arvioida ulkopoliittisten kantojen sävyeroja, varsinkin kun keskivertosuomalainen usein ujostelee itselleenkin omia mielipiteitään ja korostaa asiantuntemattomuuttaan. Aika monta kertaa olen saanut kuulla koulutetuiltakin, etteivät tee päätöstään poliittisin perustein, koska hänen ehdokkaallaan varmasti on sellaista "sisäpiiritietoa" jota hänellä itsellään ei ole, joten asiaa on sitten turha edes miettiä.

Yksi asia kannattaa kuitenkin kysyä itseltään rehellisesti. Vaikuttaako siltä, että ehdokas ihan oikeasti ajaa Suomen asiaa, vai tuntuuko ehdokkaalla olevan avoin tai peitelty halu toimia pikemminkin jonkin muun tahon intressien mukaisesti.

Esimerkiksi EU:n syvenevän integraation, siis liittovaltion (nyt tämä sana on jo Saksassakin sanottu hallitusneuvotteluissa ääneen) ajaminen ei ole Suomen etujen ajamista,  koska noilla sanoilla viitataan rahaliiton yhteisvastuuseen (= me maksamme) , turvapaikanhakijoiden pysyvään taakanjakomekanismiin (=me maksamme) ja EU:n muuttamiseen sotilasliitoksi (=me maksamme).

Vasemmiston ja vihreiden ehdokkaat tukevat vähintään joitakin noista kolmesta yllämainituista, toisin sanoen he eivät ole itsenäisen Suomen asialla.

Jos äänestäjä on päässyt sen verran selville omista näkemyksestään turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, ettei natojäsenyys ole Suomen etu, jää jo hieman vähemmän pohdittavaa. Silloin ainakaan ei kannata äänestää Sauli Niinistöä (no ei myöskään Torvaldsia, mutta tätä tuskin tarvitsee edes erikseen sanoa). Niinistö on puhuvinaan natojäsenyyttä vastaan, mutta ei oikeasti tarkoita sitä. Niinistö vain aikoo tehdä sen kansalta huomaamatta. Kuten toki myös Haavisto, joka ei antaisi kansan edes äänestää asiasta.

Jäljelle jäävät vielä Vanhanen, Huhtasaari ja Väyrynen.  Vanhanen tunnetaan värittömänä miehenä. Sellaisena, joka ei ensimmäisenä nouse barrikadeille. Mutta ulkonäkö pettää. Vanhanen on jopa taannoin ilmoittanut, että on kuin onkin valmis nousemaan barrikadeille – mutta ei suomalaisten, vaan maahanmuuttajien puolesta. (HBL:n haastattelu 14.1.2009) Toki sanamuodot ovat nyt pehmentyneet, mutta edelleen hän on sitä mieltä, että presidentinvaaleissa on ajateltava ennen kaikkea "globaalisti". Ikään kuin olisimme valitsemassa YK:n pääsihteeriä eikä pienelle pohjoiselle maapalallemme presidenttiä.

Jäljelle jää siis vielä Huhtasaari ja Väyrynen. Molemmilla on puolensa. Ja molemmilla on puolueensa. Huhtasaaren taakkana on hieman epäluotettavasti Eurooppa-politiikassaan käyttäytynyt ja kohtalaisen natomyönteinen PS ja Väyrysellä Keskustapuolue, jonka jäsen hän yhä on, mutta jonka ehdokkaaksi häntä ei kuitenkaan kelpuutettu.

Sen sijaan Väyrysellä on takanaan valitsijayhdistys. Tätä kansanliikettä on kritisoitu siitä, että siellä on vähän sellaista tai tällaista porukkaa mukana.

Ja niin tietysti onkin. Mukana on yrittäjiä, oppineita, duunareita, maajusseja, työttömiä, uskovaisia, ateisteja, entisiä kommunisteja, väitettyjä äärioikeistolaisia ja aivan kaikkea siltä välitä. Juuri siksihän se on kansanliike, että mukana on ihmisiä niin monilta suunnilta. Yhteistä tälle kirjavalle joukolle on vain se, että he haluavat presidentin, joka asettaa oman maansa hyvinvoinnin etusijalle.

Sen sijaan Väyrysellä ei ole takanaan elinkeinoelämän tai vuorineuvosten miljoonia, kuten Niinistöllä, joka on tosiasiassa hyvin kokoomuslainen ehdokas, eikä veronmaksajien rahaa (vrt. Vanhaseen tuhlattavat valtavat puoluetukirahat).

Ja koska joku vähemmän omaperäinen omaan nokkeluuteensa  hurmaantunut trollipeikko saattaa tässä vaiheessa vihjailla, että Väyryselle rahoitusta saattaa tulla jostain ulkovallasta, sanottakoon, että me kansanliikkeen työmyyrät emme palelluttaisi varpaitamme ympäri maan vaalikojuilla mukeja kauppaamassa, jos Paavon vaalikassa ei oikeasti työtämme tarvitsisi. Onneksi suomalaiset ovat olleet meille niin myötämielisiä, ja mukeja ostetaan niin suurella innolla.

Tai sitten ne ovat vain niin uskomattoman hienoja mukeja.

 

 

TuulaKomsi
Kansalaispuolue

Olen kangasalalainen kouluttaja ja freelancer, jonka hartain toive on saada ihmiset ajattelemaan omilla aivoillaan ja kyseenalaistamaan kaikenlaiset kliseet mediassa ja muussa julkisessa keskustelussa. Kotisivuni http://www.komsituula.julkaisee.fi/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu